Euroopan unioni -tutkimusohjelma keskittyy unionin globaaliin ja alueelliseen merkitykseen unohtamatta unionin sisäistä dynamiikkaa. Ohjelman keskeisiä teemoja ovat EU:n ulkosuhteet, talouspolitiikka ja institutionaalinen kehitys.

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelma seuraa EU:n itäistä naapurustoa, erityisesti Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaa. Ohjelman keskeisiä tutkimusaiheita ovat muiden muassa alueen yleinen poliittinen kehitys sekä energia- ja ilmastopolitiikka. Lisäksi ohjelma tutkii kansainvälisten suhteiden kehityskulkuja unionin itäisessä naapurustossa ja alueen suhdetta unioniin.

Globaali turvallisuus -tutkimusohjelma lähestyy turvallisuutta laaja-alaisena globaalina haasteena. Ohjelma tarkastelee sellaisia globaalin turvallisuuspolitiikan muutostrendejä, joilla on vaikutuksia Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristön kehitykseen. Ohjelman keskeisiä tutkimusaiheita ovat globaalin hallintajärjestelmän kehitys, suurvaltarakenteen muutokset, merkittävät funktionaaliset ja alueelliset turvallisuuden ja turvattomuuden tekijät, transatlanttisen suhteen rooli maailmanpolitiikassa sekä eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan eri ulottuvuudet.

Euroopan turvallisuusmarkkinat suomalaisten toimijoiden silmin

Tutkimusprojekti analysoi kansainvälistä turvallisuus- ja puolustussektoria Lissabonin sopimuksen jälkeisessä Euroopan unionissa sekä arvioi mahdollisia kehityspolkuja kohti nykyistä yhtenäisempää EU:n puolustus- ja turvallisuusteollisuuden markkinaa. Projekti keskittyy analysoimaan suomalaisen teollisuuden kasvumahdollisuuksia auttaen suomalaisia alan yrityksiä kohdentamaan toimintaansa. Projekti toteutetaan puolentoista vuoden pituisena ryhmähankkeena, johon osallistuvat Ulkopoliittinen instituutti, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus. Projekti on Tekesin rahoittama, ja sitä johtaa ja koordinoi Ulkopoliittinen instituutti.

Globaaliyhteyksien turvallisuus -projektin lähtökohtana on, että globaalien yhteiskäyttöisten toimintaympäristöjen (merialueet, ilmatila, avaruus ja kyberavaruus) sääntely ja hallinto edellyttää nykyistä tiiviimpää monikansallista yhteistyötä. Informaatio- ja vientiyhteyksien vakauden turvaamiseksi on olennaista, että nämä yhteishyödykkeet ovat vapaasti hyödynnettävissä. Erityisen tärkeää tämä on pienille ja keskisuurille valtioille, jotka ovat muita riippuvaisempia globaaleista yhteyksistä. Projekti tarkastelee, kuinka keskinäisriippuvuuden verkostot kyetään uudistamaan vastaamaan nykyisiä teknologisia haasteita. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan rahoittama projekti liittyy vuosina 2011–2012 järjestettävään kansainväliseen Nato-johtoiseen Multinational Experiment 7 (MNE7) -simulaatioharjoitukseen.

Muuttuva Lähi-itä

Arabimaiden vallankumoukset 2011 käynnistivät poliittisen siirtymävaiheen Lähi-idässä. Vaikka kaikki sen seuraukset eivät ole vielä tiedossa, on selvää että Lähi-idän maat ja niiden suhteet ulkomaailmaan tulevat muuttumaan perustavanlaatuisesti. Tällä on merkittäviä seurauksia myös Euroopan unionille. Hanke analysoi ja arvioi siirtymävaihetta seuraamalla Lähi-idän maiden tapahtumia sekä raportoi muutoksen keskiössä olevista sosiaalisista, taloudellisista ja poliittisista voimista ja toimijoista. Erityistä huomiota kiinnitetään Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden rooliin muuttuvassa alueellisessa ympäristössä.

Rauhanvälitys

Ulkopoliittisen instituutin rauhanvälitysprojektin tarkoituksena on lisätä suomalaista keskustelua, tutkimusta ja tietoisuutta rauhanvälityksestä. Tutkimusohjelmien rajat ylittävän projektin puitteissa järjestetään tilaisuuksia, joissa analysoidaan Suomen rauhanvälityskykyyn ja -perinteeseen liittyviä kysymyksiä, rauhanvälityksen ajankohtaisia asioita, rauhanvälitystä osana Suomen ulkopolitiikkaa sekä pienten maiden roolia rauhanvälityksessä. Läheisessä yhteistyössä Crisis Management Initiativen kanssa toteutettava projekti tuo yhteen suomalaisia ja ulkomaisia rauhanvälityksen tutkijoita, asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä.

PROBALT-projektin tavoitteena on tehostaa Itämeren rehevöitymisen torjuntaa kolmella tavalla:1) tarkastelemalla Itämeren suojelun yhteiskunnallisia reunaehtoja kansallisella, alueellisella sekä Euroopan Unionin tasolla; 2) tutkimalla mahdollisuutta hyödyntää ravinnepäästökauppaa Itämeren rehevöitymisen torjunnan välineenä; 3) pyrkimällä lisäämään Itämeren rehevöitymistä koskevaa tietoisuutta Itämeren rannikkovaltioissa.

Suomen ulkopolitiikka

Suomen ulkopolitiikka -projektin tavoitteena on vahvistaa Suomen ulkopolitiikan tutkimusta Suomessa ja lisätä myös kansainvälistä mielenkiintoa tätä aihepiiriä kohtaan. Projektin keskiössä on Suomen ulkopolitiikan keskeiset dokumentit ja puheet kokoavan avoimen verkkoarkiston luominen. Arkisto on tarkoitus avata keväällä 2012. Projektin toisena toimintona on Suomen ulkopolitiikan tutkimuksesta kiinnostuneiden tutkijoiden verkoston rakentaminen muun muassa säännöllisten tutkimusseminaarien avulla. Verkoston kautta pyritään vilkastuttamaan myös aiheeseen liittyvää julkaisutoimintaa.