.jpg)
Photo by NASA
Raportti
Yksi Itämeren vakavimmista ongelmista on rehevöityminen, jota ei lukuisista suojelutoimenpiteistä huolimatta ole onnistuttu ratkaisemaan. Neljän viime vuosikymmenen aikana noudatettu kansainvälinen ja kansallinen suojelupolitiikka ei ole ollut riittävän tehokasta torjuakseen laajamittaista rehevöitymistä. PROBALT -tutkimushankkeen loppuraportti tarkastelee Itämeren rehevöitymisen torjunnan yhteiskunnallisia reuna-ehtoja niin valtiollisella, alueellisella kuin Euroopan unionin tasolla. Näiden reunaehtojen tunnistaminen auttaa tehostamaan rehevöitymisen torjuntaa. Lisäksi raportti esittelee mahdollisuutta soveltaa ravinnepäästökauppaa keinona torjua Itämeren rehevöitymistä. Tutkimustulosten perusteella esitetään neljää politiikkasuositusta rehevöitymisen torjunnan tehostamiseksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Ulkopoliittisen instituutin koordinoima PROBALT ‐tutkimushanke on osa Itämeren maiden ja EU:n yhteistä BONUS ‐tutkimusohjelmaa.
Lähde: www.kremlin.ru
Euroopan parlamentin raportti
Viisi Upin tutkijaa on kirjoittanut Euroopan Parlamentin tilaaman raportin yhdessä College of Europen tutkijatiimin kanssa. Raportin mukaan BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) eivät toimi tiiviinä blok-kina kansainvälisillä areenoilla, mutta niiden keskinäisellä koordinaatiolla on vaikutusta kansainvälisiin neuvotteluihin esim. G20-ryhmässä. BRICS-maat pystyvät usein vaikuttamaan neuvotteluiden asialistaan ja keskuste-lujen painopisteisiin tai estämään aloitteiden etenemisen. Tämä heikentää EU:n kykyä ajaa omia tavoitteitaan. EU ei ole pystynyt strategisilla kump-panuusohjelmilla merkittävästi kehittämään suhteitaan yksittäisten BRICS-maiden kanssa tai valmistautumaan globaaliin voimatasapainon muutok-seen. Raportti esittää EU:lle neljä vaihtoehtoista tapaa kehittää strategisia kumppanuuksia ja toimia aktiivisemmin nousevien suurvaltojen kanssa.

Photo by Sharon Drummond / Flickr.com
BOFIT Discussion Paper
Koska Kiina on pitkään pitänyt kiinni puuttumattomuus- ja suverenititeetti-periaatteista, usein sen myös oletetaan antavan lainaa ulkomaille ilman politiikkaehtoja. Mikael Mattlinin ja Matti Nojosen mukaan tämä oletus pitää paikkansa vain sellaisten ehtojen osalta, joita Maailmanpankkiryhmä on tavanomaisesti edellyttänyt, kuten yksityistämistä tai rahoitus-markkinoiden avaamista. Tutkijat esittävät neljä ehdollistamisen muotoa Kiinan bilateraalilainoituksessa.

Photo by UNclimatechange / Flickr.com
Vuodesta 2009 lähtien BASIC-maina tunnetut Brasilia, Etelä-Afrikka, Intia ja Kiina ovat tehneet yhteistyötä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa saadakseen lisää sananvaltaa maailmanpolitiikassa. Pohjoismaiden ministerineuvoston raportin mukaan heidän lähestymistapansa ymmärtämiseksi täytyy tuntea kunkin valtion taloudelliseen ja sosiaa-liseen kehitykseen liittyvät huolet ja geopoliittinen hyöty, jonka he näkevät yhteistyössä. Upin tutkija Antto Vihma on yksi raportin kirjoittajista.
FIIA Comment
Antto Vihma
Briefing Paper
Antto Vihma
.jpg)
Photo by European Commission
Finnish Foreign Policy Papers
50-vuotisjuhliaan viettävä Ulkopoliittinen instituutti on julkaissut Euroopan komission entisen virkamiehen Eric Hayesin kirjoittaman historian Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Hayesin kirjoitus on nimeltään From Cold War to Common Currency (”Kylmästä sodasta yhteiseen valuuttaan”). Se on seikkaperäinen kertomus siitä, miten Suomen hallitus päätti hakea Euroopan yhteisön (josta sittemmin tuli Euroopan unioni) jäsenyyttä ja mitkä olivat jäsenyysneuvottelujen suurimmat haasteet. Hayesin esityksessä yhdistyvät poliittinen historia ja henkilökohtaiset havainnot. Se on ensimmäinen julkaisu Ulkopoliittisen instituutin uudessa Finnish Foreign Policy Papers -julkaisusarjassa. Nimensä mukaisesti sarja tulee keskittymään Suomen ulkopolitiikan tarkasteluun.
.jpg)
Photo by European Commission
Briefing Paper
EU-maat joutuivat antamaan periksi Yhdysvaltain ja Kiinan koalitiolle Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen sekä Kansainvälisen valuuttarahaston uudistamisen yhteydessä. Tärkein motiivi aiempaa yhtenäisemmän ulkoisen edustuksen rakentamiseksi onkin pelko EU:n ulkopoliittisen merkityksen vähentymisestä. Tätä haasteellista tehtävää vaikeuttavat kuitenkin monet tekijät.
Briefing Paper
Tiia Lehtonen
Briefing Paper
Kaisa Korhonen
Ke 8.2.2012 klo 08:30-09:30
Kutsutilaisuus
To 16.2.2012 klo 10:00-11:30
Kutsutilaisuus
To 15.3.2012 klo 09:00-17:00
Kutsutilaisuus
Mediassa, 2.2.2012
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kommentoi republikaani Mitt Romneyn mahdollisuuksia asettua puolueensa presidenttiehdokkaaksi Yhdysvaltain tulevissa presidentinvaaleissa. (ruotsiksi)
Mediassa, 31.1.2012
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes kommentoi euroalueen kriisiä ja Maailman talousfoorumia. (englanniksi)
Mediassa, 29.1.2012
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela kommentoi sanomalehti Hufvudstadsblatetissa euroalueen tilannetta (ruotsiksi)
Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
Ulkopoliittinen instituutti 1961-2006
17€ + mahdolliset postikulut (ennakkotilaajille)
Euroopan unioni -tutkimusohjelma keskittyy unionin globaaliin ja alueelliseen merkitykseen unohtamatta unionin sisäistä dynamiikkaa. Ohjelman keskeisiä teemoja ovat EU:n ulkosuhteet, talouspolitiikka ja institutionaalinen kehitys.
EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelma seuraa EU:n itäistä naapurustoa, erityisesti Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaa. Ohjelman keskeisiä tutkimusaiheita ovat muiden muassa alueen yleinen poliittinen kehitys sekä energia- ja ilmastopolitiikka. Lisäksi ohjelma tutkii kansainvälisten suhteiden kehityskulkuja unionin itäisessä naapurustossa ja alueen suhdetta unioniin.
Globaali turvallisuus -tutkimusohjelma lähestyy turvallisuutta laaja-alaisena globaalina haasteena. Ohjelma tarkastelee sellaisia globaalin turvallisuuspolitiikan muutostrendejä, joilla on vaikutuksia Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristön kehitykseen. Ohjelman keskeisiä tutkimusaiheita ovat globaalin hallintajärjestelmän kehitys, suurvaltarakenteen muutokset, merkittävät funktionaaliset ja alueelliset turvallisuuden ja turvattomuuden tekijät, transatlanttisen suhteen rooli maailmanpolitiikassa sekä eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan eri ulottuvuudet.