Itämeren suojelun haasteet

Raportti

Governing the blue-green Baltic Sea - Societal challenges of marine eutrophication prevention

Yksi Itämeren vakavimmista ongelmista on rehevöityminen, jota ei lukuisista suojelutoimenpiteistä huolimatta ole onnistuttu ratkaisemaan. Neljän viime vuosikymmenen aikana noudatettu kansainvälinen ja kansallinen suojelupolitiikka ei ole ollut riittävän tehokasta torjuakseen laajamittaista rehevöitymistä. PROBALT -tutkimushankkeen loppuraportti tarkastelee Itämeren rehevöitymisen torjunnan yhteiskunnallisia reuna-ehtoja niin valtiollisella, alueellisella kuin Euroopan unionin tasolla. Näiden reunaehtojen tunnistaminen auttaa tehostamaan rehevöitymisen torjuntaa. Lisäksi raportti esittelee mahdollisuutta soveltaa ravinnepäästökauppaa keinona torjua Itämeren rehevöitymistä. Tutkimustulosten perusteella esitetään neljää politiikkasuositusta rehevöitymisen torjunnan tehostamiseksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Ulkopoliittisen instituutin koordinoima PROBALT ‐tutkimushanke on osa Itämeren maiden ja EU:n yhteistä BONUS ‐tutkimusohjelmaa.

EU:n ulkopolitiikka BRICS-maita kohtaan

Euroopan parlamentin raportti

The EU Foreign Policy towards the BRICS and Other Emerging Powers: Objectives and Strategies

Viisi Upin tutkijaa on kirjoittanut Euroopan Parlamentin tilaaman raportin yhdessä College of Europen tutkijatiimin kanssa. Raportin mukaan BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) eivät toimi tiiviinä blok-kina kansainvälisillä areenoilla, mutta niiden keskinäisellä koordinaatiolla on vaikutusta kansainvälisiin neuvotteluihin esim. G20-ryhmässä. BRICS-maat pystyvät usein vaikuttamaan neuvotteluiden asialistaan ja keskuste-lujen painopisteisiin tai estämään aloitteiden etenemisen. Tämä heikentää EU:n kykyä ajaa omia tavoitteitaan. EU ei ole pystynyt strategisilla kump-panuusohjelmilla merkittävästi kehittämään suhteitaan yksittäisten BRICS-maiden kanssa tai valmistautumaan globaaliin voimatasapainon muutok-seen. Raportti esittää EU:lle neljä vaihtoehtoista tapaa kehittää strategisia kumppanuuksia ja toimia aktiivisemmin nousevien suurvaltojen kanssa.

Maailmantalouden uusi järjestys

BOFIT Discussion Paper

Conditionality in Chinese Bilateral Lending

Koska Kiina on pitkään pitänyt kiinni puuttumattomuus- ja suverenititeetti-periaatteista, usein sen myös oletetaan antavan lainaa ulkomaille ilman politiikkaehtoja. Mikael Mattlinin ja Matti Nojosen mukaan tämä oletus pitää paikkansa vain sellaisten ehtojen osalta, joita Maailmanpankkiryhmä on tavanomaisesti edellyttänyt, kuten yksityistämistä tai rahoitus-markkinoiden avaamista. Tutkijat esittävät neljä ehdollistamisen muotoa Kiinan bilateraalilainoituksessa.

Kohti Durbanin ilmastokokousta

Together Alone: BASIC countries and the climate change conundrum

Vuodesta 2009 lähtien BASIC-maina tunnetut Brasilia, Etelä-Afrikka, Intia ja Kiina ovat tehneet yhteistyötä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa saadakseen lisää sananvaltaa maailmanpolitiikassa. Pohjoismaiden ministerineuvoston raportin mukaan heidän lähestymistapansa ymmärtämiseksi täytyy tuntea kunkin valtion taloudelliseen ja sosiaa-liseen kehitykseen liittyvät huolet ja geopoliittinen hyöty, jonka he näkevät yhteistyössä. Upin tutkija Antto Vihma on yksi raportin kirjoittajista.

UPI käynnisti Suomen ulkopolitiikkaa tarkastelevan julkaisusarjan

Finnish Foreign Policy Papers

From Cold War to Common Currency: A personal perspective on Finland and the EU

50-vuotisjuhliaan viettävä Ulkopoliittinen instituutti on julkaissut Euroopan komission entisen virkamiehen Eric Hayesin kirjoittaman historian Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Hayesin kirjoitus on nimeltään From Cold War to Common Currency (”Kylmästä sodasta yhteiseen valuuttaan”). Se on seikkaperäinen kertomus siitä, miten Suomen hallitus päätti hakea Euroopan yhteisön (josta sittemmin tuli Euroopan unioni) jäsenyyttä ja mitkä olivat jäsenyysneuvottelujen suurimmat haasteet. Hayesin esityksessä yhdistyvät poliittinen historia ja henkilökohtaiset havainnot. Se on ensimmäinen julkaisu Ulkopoliittisen instituutin uudessa Finnish Foreign Policy Papers -julkaisusarjassa. Nimensä mukaisesti sarja tulee keskittymään Suomen ulkopolitiikan tarkasteluun.

Euroopan tulevaisuus

Briefing Paper

Swimming in murky waters: Challenges in developing the EU's external representation

EU-maat joutuivat antamaan periksi Yhdysvaltain ja Kiinan koalitiolle Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen sekä Kansainvälisen valuuttarahaston uudistamisen yhteydessä. Tärkein motiivi aiempaa yhtenäisemmän ulkoisen edustuksen rakentamiseksi onkin pelko EU:n ulkopoliittisen merkityksen vähentymisestä. Tätä haasteellista tehtävää vaikeuttavat kuitenkin monet tekijät.