Aaretti Siitonen
Researcher

Tavallisella ihmisellä on kaksi ensisijaista ominaisuutta, joiden perusteella hänet luokitellaan, oikeutetusti tai ei: ikä ja sukupuoli. Poliitikolla sen sijaan on kolmas, ehkä vielä merkittävämpi ominaisuus: puoluekanta. Sen perusteella äänestäjä voi luokitella poliitikon tietyn aatesuunnan edustajaksi ja odottaa tietynlaisia ratkaisuja. Edes kotimaassa puoluekannan merkitys ei kuitenkaan ole yksioikoista, ja Euroopan tasolla kysymys monimutkaistuu entisestään.

Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät ovat löyhempiä yhteenliittymiä kuin kansalliset, puoluepohjaiset eduskuntaryhmät, mutta ryhmäkuri ei ole olematonta. Ryhmien sisäisissä hierarkioissa suurten jäsenmaiden edustajilla on etulyöntiasema. Ryhmän yhteistä kantaa päätettäessä suomalaiselta euroedustajalta vaaditaan siis sinnikkyyttä, taitoa ja onnea. Ryhmän muiden jäsenten mielipiteet on otettava huomioon ja kannat sovitettava yhteen. Oma kanta saattaa tässä prosessissa vesittyä tunnistamattomaksi, etenkin äänestäjän näkökulmasta.

Miten ryhmät syntyvät? Mikä on kotimaisen puolueen eurooppalainen viiteryhmä?

Suomessa on käytössä avoin listavaalijärjestelmä. Se nauttii laajaa kannatusta, sillä avoimessa listavaalissa yksilön on mahdollista äänestää nimenomaan toista yksilöä. Puolue on tärkeä, muttei ensisijainen peruste ehdokasta valittaessa.

Enemmistö europarlamentaarikoista valitaan kuitenkin suljetuilta listoilta. Tässä vaalijärjestelmässä, joka on käytössä esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa, puolue asettaa ehdokkaat järjestykseen puolueen sisäisen kädenväännön seurauksena. Listan kärkinimet toimivat puolueen keulakuvina, kampanjat ovat puoluevetoisia ja äänestäjä antaa äänensä puolueelle.

Suomalaisittain suljettuihin listoihin perustuva järjestelmä vaikuttaa järjenvastaiselta – intuitiivinen ensireaktio on se, että äänestäjän vaikutusvalta vähenee. Toisaalta suljettu listavaali korostaa puolueen merkitystä, tuo puolueen voimakkaammin mukaan kampanjointiin ja samalla mahdollistaa suoraviivaisemman poliittisen valinnan tekemisen. Suomalaisten europarlamentaarikkojen viiteryhmiä tarkastellessa ulkomainen puolue on siis useissa tapauksissa keskeisessä asemassa.

Firenzessä sijaitseva yliopistollinen Eurooppa-instituutti (EUI) on vastikään julkaissut yleiseurooppalaisen vaalikoneen. Sen avulla on mahdollista selvittää puoluekantansa ei ainoastaan kotimaassa, vaan myös suhteessa muihin Euroopan maihin. On siis mahdollista kartoittaa varsin vaivattomasti, miten omat poliittiset näkemykset suhteutuvat suomalaisten puolueiden ja niiden eurooppalaisten sisarpuolueiden kantoihin. Vaalikoneet ovat parhaimmillaankin vain suuntaa-antavia, mutta yleiseurooppalainen vertailu tarjoaa kiinnostavan näkökulman.

Äänestyspäätöstä tehdessään suomalainen äänestäjä kiinnittää huomionsa vastaisuudessakin ensisijaisesti ehdokkaan yksilöllisiin ominaisuuksiin. Ehdokkaan oma linja ei kuitenkaan yksin riitä, sillä parlamentin poliittisen ryhmän kantaan vaikuttavat sen jäsenten taustaorganisaatiotkin. Olisiko siis syytä kysyä ehdokkaalta, mitä mieltä tämä on tulevien kollegojensa puolueiden kannoista?

EUI:n vaalikone:

http://www.euprofiler.eu/

Texts reflect the opinions of the individual authors

Share Email Facebook LinkedIn Twitter Delicious More Print